Kovien pakkasten vuoksi Suomen ravivuosi ei ole vielä päässyt starttaamaan. Tauko on poikkeuksellinen, sillä normaalisti Suomessa ravataan 363 päivänä vuodessa.

“Hevosilla on lähtökohtaisesti hyvä kylmänsietokyky ja ne sietävät pakkasta paremmin kuin ihmiset. Iso osa hevosista viihtyy hyvin pakkasilmassa. Yksilöllisiä eroja toki on rotujen ja yksilöiden välillä”, Suomen Hippoksen asiantuntijaeläinlääkäri Inka Tuominen kertoo.

Jotta ravikilpailut voidaan järjestää, tulee olosuhteiden kuitenkin olla turvalliset sekä hevosille että ohjastajille. Ravikilpailusäännöissä suositeltavat pakkasrajat kilpailujen peruuttamiselle ovat rannikolla 15–20 ja sisämaassa 20–25 pakkasastetta. Lisäksi huomioidaan tuulen kylmentävä vaikutus.

Jopa yli 30 asteen pakkanen on johtanut ravien perumiseen ympäri Suomen. Pakkasennusteita tarkastellaan päivä kerrallaan ja ravien ajamisesta päätetään sen perusteella.

Kova pakkanen aiheuttaa todellisen paleltumisvaaran ohjastajille ja voi olla riski myös hevosten terveydelle.

“Kevyt liikunta on kovallakin pakkasella sallittua. Raskaampaa valmennusta kannattaa välttää, kun pakkaslukemat kipuavat korkealle”, Tuominen neuvoo.

“Hevosen hengitystiet ovat pidemmät kuin ihmisellä ja kylmä ilma ehtii lämmetä kulkeutuessaan hengitysteitä pitkin keuhkoihin. Kova pakkanen yhdistettynä kovaan äkilliseen rasitukseen voi kuitenkin hetkellisesti kuormittaa hengitysteitä. Tästä syystä treeni kannattaa aloittaa kylmällä ilmalla rauhallisesti.”

Pakkasjakson jatkuessa pidempään hevonen sopeutuu kylmään ilmaan. Yleensä eniten harmia eläimille, ihmisille ja tallikiinteistöille aiheuttavatkin nopeasti muuttuvat lämpötilat. Jos sääolosuhteet vaikeuttavat kilpailijoiden valmistautumista, kilpailueläinlääkärit voivat antaa valmentajille luvan jättää hevosensa pois kilpailuista ilman sanktioita.

“Kilpailusuoritukseen ei voi lähteä valmistautumatta, jos hevosta ei ole päästy liikuttamaan kotona normaalisti. Jos hevosella on ollut pakkasen vuoksi lepopäiviä, on liikutuksen lisääminen hyvä tehdä varovaisesti”, Tuominen muistuttaa.

Pakkaspäivinä on kiinnitettävä huomiota myös kuljetusmatkoihin.

“Urheilutapahtumien osalta tulee ottaa huomioon myös kilpailumatkat ja kilpailupaikalla toimiminen niin, että hevoselle voidaan taata sopivat olosuhteet kilpailusuoritukseen valmistautumiseen ja suorituksen jälkeiseen hoitoon pakkasesta huolimatta.”

Talleilla arki jatkuu pakkasesta huolimatta

Vaikka talleilla on totuttu vaihteleviin olosuhteisiin, aiheuttaa pakkanen ylimääräistä päänvaivaa.

“Jos hevoset viettävät pakkasella normaalia enemmän aikaa tallissa tai pihatossa, on tärkeää huolehtia hyvästä talli-ilmasta. Talliarjessa huolta voi aiheuttaa myös tallin rakenteiden, kuten vesiputkien, sulana pysyminen. Sankka lumisade vaikuttaa kulkuväylien turvallisuuteen ja ihmistenkin tulisi muistaa pukeutua riittävän lämpimästi.”

Pakkasen kiristyessä hevosten heinäruokintaa yleensä lisätään, jotta niiden oma lämmönsäätely voisi toimia mahdollisimman tehokkaasti.

”Syöminen auttaa hevosta pysymään lämpimänä. Pakkasella hevoselle tulee tarjota riittävästi korsirehua eli heinää ja tarvittaessa lisäenergiaa väkirehun muodossa, jotta hevonen voi huolehtia luonnollisesta lämmöntuotannosta”, Tuominen selittää.

Useimmat hevoset kasvattavat itselleen talvikarvan, jossa on lämpöä eristäviä kerroksia. Kylmällä ilmalla karvankohottajalihakset nostavat hevosen karvan pystyyn. Karva toimiikin parhaiten silloin, kun sitä ei litistetä loimien alle. Joskus loimittaminen voi kuitenkin olla tarpeen.

“Pakkaslukemien lisäksi kannattaa arvioida myös tuulen vaikutus ja mahdollinen lumisade. Tuuli heikentää hevosen karvapeitteen lämmöneristävyyttä ja kastunut karva eristää kylmää huonommin. Tästä syystä hevosia voi olla tarpeen loimittaa.”

Tammikuun alussa voimaan tullut uusi eläinten hyvinvointilaki velvoittaa, että hevosen pysyvässä pitopaikassa on oltava jatkuvasti sulaa vettä saatavilla. Pysyvällä pitopaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa eläin viettää pääosan ajastaan. Hellesään tapaan myös kovalla pakkasella juominen on erityisen tärkeää.

“Kylmällä ilmalla hevoset usein vähentävät juomista ja siitä voi seurata terveydellisiä ongelmia, esimerkiksi ummetusähky. On tutkittu, että hevonen juo mieluummin hieman lämmintä tai haaleaa kuin kylmää vettä. Hevosta voi tehojuottaa esimerkiksi makuvedellä. Veteen saa makua vaikkapa mash-rehulla tai omenamehulla”, Tuominen neuvoo.

Artikkelin kuvat: Maisa Hyttinen