Pihtiputaalaisen Santtu Raitalan omistama, valmentama ja ohjastama Jockas Rita lähtee tulevana viikonloppuna Teivon Kuninkuusraveihin hallitsevana ravikuningattarena. Santun äidin, Eija Kinnusen mukaan hevosen menestys on koko perheen, läheisten ja kotikylän yhteinen tarina.
Kun Eija Kinnunen puhuu Jockas Ritasta, hän puhuu vain vähän itsestään. Sen sijaan hän kertoo pojastaan Santtu Raitalasta, siskontytöistään, siskostaan, omasta äidistään, naapurustosta ja kyläläisistä. Jokaisella on oma tehtävänsä. Jokainen auttaa tavalla, jonka osaa. Itselleen Kinnunen antaa vain sivuroolin.
”Kyllähän minä olen puhtaasti sivuroolissa. Minulle on annettu maailman paras lapsi ja vielä lahjaksi uskomaton hevonen. Siinä on helppo olla sivuroolissa, kun nämä huiput hoitavat homman. Minä autan siellä, missä pystyn”, hän sanoo.
Todellisuudessa sivurooli tarkoittaa paljon. Päivätyökseen erityisluokanopettajana työskentelevällä Kinnusella on pitkä kesäloma, jonka hän käyttää pitkälti tallilla. Hän huoltaa hevosta, ruokkii, pesee varusteita, laittaa ruokaa ja pitää laitumet kunnossa.
”Kaikki tähtää siihen, että Ritalla on hyvä olla. Sitä seurataan joka päivä. Mietitään, tarvitseeko sadeloimen, millainen keli tulee ja onko kaikki varmasti kunnossa.”
Kesä on tarkasti aikataulutettu kokonaisuus. Tänä vuonna jo yli 900 kilpailua ohjastaneen Santtu Raitalan kalenteri on raveja täynnä, joten jokaisen apu on tärkeää.
”Meillä on sellainen kolhoosi. Äiti asuu vieressä, sisko asuu vieressä ja kaikki auttavat sillä tavalla kuin osaavat. Se on aikataulutettu palapeli – on tarkkaan suunniteltu, mitä tehdään ja mihin aikaan niin, että Santtu ehtii raveihin”, Kinnunen kertoo.
Perintönä rakkaus suomenhevoseen
Suomenhevonen on ollut Kinnuselle rakas rotu läpi elämän. Kun kotitilalla luovuttiin lypsykarjasta 1990-luvun alussa, vanhaan navettaan nikkaroitiin talli. Sen jälkeen hän on kasvattanut pienimuotoisesti suomenhevosia ja pitänyt hevosia kotitilalla.
Poikansa nousua Suomen raviurheilun huipulle Kinnunen on saanut seurata läheltä. Rakkaus raviurheiluun näkyi Santussa jo lapsena. Kinnusen mukaan hän seurasi raveja pienestä asti televisiosta ja analysoi ohjastajien suorituksia. Kun Santtu sitten kiinnostui ohjastamisesta, ei ollut lainkaan varmaa, voiko raviurheilusta rakentaa ammatin.
”Kun Santtu lähti lukioaikana ajamaan yhtä hevosta Bodeniin asti, ajattelin vain, että miten ihmeessä tällä itsensä elättää. Moni sanoikin, että aika tuulisen lajin on poika valinnut”, Kinnunen muistaa pohtineensa.
Huoli osoittautui turhaksi, tulihan Santtu Raitalasta Suomen ohjastajatilaston ykkönen. Nykyään Kinnunen ihailee erityisesti poikansa keskittymiskykyä.
”Santtu on hyvin analyyttinen. Hän laskee päässään ajat ja miettii tarkasti, mikä ratkaisu sopii juuri tälle hevoselle. Hän on aina myöhässä, paitsi maalipaalulla”, hän naurahtaa.
Kinnusen mukaan analyyttiset ominaisuudet eivät ole periytyneet häneltä. Mutta jos jokin on, niin kunnioitus ja rakkaus eläimiä kohtaan.
”Jos jotain minä olen antanut, niin kunnioituksen suomenhevosta ja maataloutta kohtaan. Pysyy pellot viljeltynä, metsät hoidettuna ja hevoset ovat onnellisia.”
Poikkeuksellinen tamma yhdistää koko kylän
Santtu Raitala on urallaan ohjastanut tuhansia voittoja, mutta matka oman hevonen Jockas Ritan kanssa on ollut aivan poikkeuksellinen.
Kinnusen mukaan kaikki sai alkunsa onnistuneesta yhdistelmästä. Vuoden 2015 ravikuningas Jokivarren Kunkku oli tehnyt Raitalaan lähtemättömän vaikutuksen. Kun Seppo Suuroselta löytyi sopiva “kunkkulainen” tammavarsa, jonka emä oli lukuisista huippujälkeläisistään tunnettu Cordiitta, se oli saatava.
”Genetiikka oli kohdallaan, siitä kaikki lähti”, itsekin hevosia kasvattanut Kinnunen kertoo.
Hyvän perimän rinnalla ratkaisevaa on ollut se työ, jota hevosen kanssa on tehty varsasta lähtien. Nuoren Ritan ajo-opetuksesta vastasi Hanna-Mari Niemi, jota Kinnunen kiittää hyvästä pohjatyöstä. Sen jälkeen valmennuksesta on vastannut Santtu Raitala itse ja hevosen hoidosta hänen serkkunsa Anniina Pekonen.
”Santtu ja Annis tekevät uskomattoman tarkkaa työtä. Ei tällainen menestys tule sattumalta.”
Kinnusen mukaan Jockas Rita on luonteeltaan omaleimainen. Hän kuvailee sitä hienostuneeksi tammaksi, joka tietää oman arvonsa.
”Se on hyvin kiltti, mutta myös tammamaisen tarkka. Sen kanssa pitää olla hereillä. Jos sitä ei huomioi oikein, kyllä se osaa näyttää olevansa kuningatar”, hän naurahtaa.
Rita asustelee kotitallissa yhdessä poniystävänsä Pepen kanssa. Kinnusen mukaan Rita tunnistaa vakituiset ohikulkijat ja menee usein aidalle tervehtimään tuttuja kyläläisiä, jotka pysähtyvät vaihtamaan sen kanssa muutaman sanan ja joskus tarjoavat porkkanan tai omenan.
Hevonen onkin tuonut yhteisöllisyyttä koko kylään. Kun tamma viime vuonna palasi Kuninkuusraveista ravikuningattareksi seppelöitynä, vastassa oli yllätys.
”Heinäpaaleihin oli kirjoitettu ”Rita on kuningatar”. Kyläläiset olivat tehneet kukkakoristeita tien varteen ja rantasauna oli lämmitetty. Siinä pidettiin pienet naapurijuhlat. Se oli aivan käsittämättömän liikuttavaa”, Kinnunen muistelee.
Kinnusen mukaan sama yhteishenki näkyy myös arjessa. Jos jokin kone hajoaa tai harjoituskärry kaipaa korjausta, aina joku tulee auttamaan. Hän ei myöskään unohda mainita niin ikään Pihtiputaalla toimivan Ojanperän tallin tukea. He ovat pitkäaikaisia perhetuttuja ja saaneet apua toinen toisiltaan.
”Jutta (Ihalainen), hänen isänsä Martti ja Antti (Ojanperä) ovat olleet meille todella tärkeitä. Santtu on saanut heiltä valtavasti oppia valmentamisesta, mutta myös henkistä tukea. Antti on vielä huippukengittäjänä tehnyt ne viimeiset silaukset ennen kilpailuja”, Kinnunen kertoo.
Nyt edessä ovat jälleen Kuninkuusravit – tapahtuma, jota Kinnunen pitää suomalaisen raviurheilun kruununjalokivenä. Hän kertoo viihtyneensä tapahtumassa aina, mutta viime vuosina siihen on liittynyt erityisen paljon jännitystä.
”En minä pysty katsomaan Ritan lähtöjä. En pystynyt seuraamaan edes rata-arvontaa. Se jännitti niin paljon”, hän nauraa.
Silti hän ei muuttaisi viikonlopusta mitään.
”Kuninkuusravit ovat maailman hienoin ravitapahtuma. Siellä arvostetaan suomenhevosta, kilpailijoita ja toisia ihmisiä. Se on hieno perinne, ja toivon, että se säilyy juuri sellaisena kuin se on.”
Kuninkuusravit pähkinänkuoressa
Kuninkuusravit kilpaillaan Teivossa Tampereen ja Ylöjärven rajalla 31.7.–2.8.2026.
Ravikuninkuus ja -kuningattaruus ratkaistaan kolmella osamatkalla, jotka on jaettu kilpailtavaksi kahtena päivänä. Lauantaina kilpaillaan 2 100 metrin osamatka ja sunnuntaina 1 609 metrin ja 3 100 metrin osamatkat. Kokonaiskilpailun voittaa parhaan yhteisajan juossut hevonen.
Ensimmäiset Kuninkuusravit järjestettiin vuonna 1924. Suomen tunnetuin ja rakastetuin ravitapahtuma kerää vuosittain jopa 50 000 katsojaa paikan päälle.
Vuonna 2027 Kuninkuusravit kilpaillaan Lappeenrannassa.
Artikkelin kuvat: Maisa Hyttinen