Hyypän Lilja lähtee 12-vuotiaana uransa ensimmäisiin Kuninkuusraveihin harrastajavalmentajansa ja osaomistajansa Marika Pääkkösen kanssa. Kuopiolaisella Pääkkösellä ei ole aiempaa kokemusta Kuninkuusraveihin osallistumisesta. 

“Mukavilla mietteillä, vaikka vähän on jännittänyt, että miten me oikeasti pärjätään ja pysytään muiden matkassa.”

Valmentajan mieli rauhoittui viimeisen Mikkelin startin myötä, jossa Hyypän Lilja paransi ennätystään kolmella sekunnilla.

“Tavoitteita Jyväskylään ei ole. Otetaan mitä tulee, mutta stressiä ei oteta. Meille on riittävä, jos hevonen suorittaa porukan mukana.”

Pääkköselle jo kuningatarkilpailuun pääsy merkitse paljon. Lilja on asunut Marikan tallissa nelisen vuotta. Sen toinen omistaja on Jukka Konttinen.

“Ei olisi voinut kuvitellakaan, kun hevonen ostettiin, että oltaisiin kunigatarkilpailussa.” 

”Helppoa ja yksinkertaista hevosen elämää”

Hyypän Lilja on hevonen, jonka kanssa on pidetty palaveri jos toinenkin, ja usein hevonen on se, jonka hyväksi neuvottelut päättyvät. Esimerkiksi kilpailupaikkojen pesupaikoista tamma ei pidä, joten sille tuodaan kotoa oma vesisanko ja pesusieni, jotta hiet saadaan pestyä pois.

Toisaalta katoksella se voi nuokkua rauhakseltaan, ja ruoka sille maistuu aina hyvin. 

“Sillä on temperamenttia, eikä sitä paljon joutavia talutella. Se touhuaa kamalasti, mutta lähdöistä se palautuu aina todella nopeasti.” 

Hyvä peruskunto tammalle on luotu niin valmennuksella kuin hevosen arjen järjestelyillä. 

“Liljan elämä on helppoa ja yksinkertaista hevosen elämää”, valmentaja kiteyttää. 

Tamma asustaa kotona ympäri vuoden pihatossa omassa laumassaan, jossa liikettä tulee kuin huomaamatta. Se on porukan johtaja, mutta Pääkkösen mukaan reilu pomo. 

“Välillä se antaa valtaa muillekin, mutta se kuitenkin on se, joka siirtää lauman torkuilta laitumelle ja sieltä pois.”

Sauna, terva ja suomenhevonen

Hevosen hoidossa Pääkkösen käyttää luonnon omia aineita. Hän hoitaa kavioita tervalla ja mahdollisia hiertymiä pihkasalvalla, jonka keittää valmistaa itse. Myös hunajavoidetta on kaapissa valmiina.

Tervaa hän lorauttaa myös löylyveteen. Sitä käytetään lähinnä tuoksun takia, mutta suola auttaa pitämään hengitysteitä kunnossa.

Saunominen tapahtuu Liljan omassa puulämmitteisessä saunassa, jossa hevonen piipahtaa ennen ja jälkeen lenkin.

Löylyt ovat mietoja, ja vihtana toimii kuusenoksat, jonka havuja Lilja saunoessaan napostelee.

“Hieron sillä myös Liljan selkää, että saan pintalihaksia liikkeelle. Perinteisestä hieronnasta hevonen ei tykkää yhtään. Onneksi se on aina todella vetreä lihaksistostaan. Se on tuollainen pieni ja kevyt hevonen.”

Saunassa Lilja ottaa välillä torkut, mutta menevä hevonen on toisinaan niin täynnä virtaa, että se ei malttaisi odottaa lenkille pääsyä.

“Se liikkuu mielellään rivakasti myös lenkillä. Me menemmekin paljon kiitolaukkaa sen kanssa, ja niissä paikoissa ei ole Liljan mielestä vaihtoehtoa, että kävelisi.”

Sydämeltään suomenhevosihminen

Pääkkönen on touhunut hevosten kanssa nuoruudestaan. Ensimmäisen ponin hän sai 9-vuotiaana, ja myöhemmin hän myös kasvatti shetlanninponeja ja new forest -poneja sekä harrasti ratsastusta.

Hevoskouluun hän meni heti 16-vuotiaana ja jäi alalle oppisopimuksen turvin. Kotitila siirtyi Pääkkösen nimiin heti hänen täysi-ikäistyttyään.

“Ostettiin ratsastustoimintaan yksi suomenhevonen, joka oli ollut aiemmin ravurina. Sen kanssa sitten alettiin kiertämään ravikilpailuita.”

Ensimmäinen merkintä ravitapahtumista löytyy vuodelta 1999. Töitä on tehty vuosien saatossa lukemattomia tunteja, mutta nyt sen hedelmää päästää nauttimaan kansallisrotumme suurtapahtumassa, jonne pääsevät rodun parhaat edustajat.

Suomenhevosella on lämmin paikka Pääkkösen sydämessä, ja se paikka on valtava.

“Olen myynyt niille sydämeni, varsinkin tammoille”, hän hymyilee.

Nyt, kun Pääkkösen tilalla ei ole pieniä varsoja kasvatustoiminnan ollessa tauolla, hän toivoo ehtivänsä välillä muuhunkin kuin hevoshommiin. Helppoa se ei kuitenkaan ole.

“Kerran olen ehtinyt kalaan tänä kesänä, aina tahtoo tulla jotain edelle. Mutta kyllä me ollaan kalaan menemisestä jo puhuttu”, hän nauraa.